Tampereen Ratikan esteettömyys palvelee kaikkia

Mitä tarvitaan, että Tampereen Ratikasta tulee esteetön? Ainakin paljon suunnittelua, kokemustietoa, tarkkaa mittaamista ja kokonaisuuden hallintaa. Lisäksi kompromissejä, sillä käyttäjien tarpeet ovat moninaisia, ja kaikille halutaan taata mahdollisimman sujuva kulku.

Monesti esteettömyydestä nousevat ensimmäisinä mieleen järjestelyt, jotka helpottavat pyörätuolilla ja rollaattorilla liikkumista. Tasaista pintaa, ei portaita, kynnyksiä tai korkeita rotvallin reunoja, tilaa apuvälineen kanssa kulkemiselle ja kääntymisille.

– Esteettömyyden tarkoitus on taata mahdollisimman monelle pääsy kaupunkiympäristön palveluihin ja tiloihin. Käyttäjäryhmillä on kuitenkin niin monenlaisia tarpeita, että yleensä esteettömyys on aina kompromissi, sanoo pääsuunnittelija Antti Kiviniemi Raitiotieallianssin katu- ja raitiotiesuunnittelusta.

– Erilaisten tarpeiden sovittaminen yhteen ja konkreettisten ratkaisujen etsiminen ovat myös todella kiinnostavaa ja motivoivaa työtä. Tulokset näkyvät suoraan kuntalaisille ja palautettakin tulee nopeasti, sanoo liikenneinsinööri Katja Seimelä Tampereen kaupungilta.

Miten esteettömyys syntyy?

Esteettömyys on ollut lähtökohtana Tampereen Ratikan valmistelussa alusta alkaen. Raitiotien ensimmäisen osan suunnittelussa on samalla luotu uusia esteettömyyden ratkaisuja, suosituksia ja ohjeita, ja ne ovat rakennusaikana vielä täsmentyneet monesta näkökulmasta. Tampereen Ratikan toista osaa päästäänkin toteutuspäätösten jälkeen tekemään yhtenäisillä suunnitteluohjeilla.

Mukana esteettömyystyössä on niin esteettömyyden, liikenteen kuin raitiotien asiantuntijoita, käyttäjät mukaan lukien. Oikea käyttäjä kun on paras kertomaan, miten ratkaisu toimii hänen kannaltaan, ja fiksu suunnittelija taas osaa ottaa huomioon erilaisia mielipiteitä.

– Esimerkiksi Hervannassa kävi ryhmä pyörätuolin käyttäjiä ja näkövammaisia testaamassa ratikkapysäkkiä ja heidän kokemustensa perusteella tehtiin parannuksia esteettömyyteen, Seimelä kertoo.

Raitiotien ja vaunujen esteettömyys ei vielä riitä, sillä uusi kulkuväline jää saavuttamatta, jos matka pysäkille ei ole esteetön. Tässä riittää kaupunkitasolla vielä paljon tekemistä: yksittäisiä esteettömyysremontteja ja suurempien kokonaisuuksien kuntoon laittamista.

Läpi kaupungin kulkeva raitiotie on kuitenkin antanut mahdollisuuden toteuttaa yhdessä hankkeessa suuren määrän esteettömyyttä lisääviä järjestelyjä.

Kävelyreitillä esteettömyys voi tarkoittaa todella monenlaisia asioiden ottamista huomioon. Reitillä pitäisi esimerkiksi olla riittävästi tilaa, hyvä valaistus, tarvittava opastus, levähdysmahdollisuuksia ja toimiva talvihoito. Yleensä suorin tie palvelee kulkijaa parhaiten, vaan ei aina.

– Esimerkiksi Hallilan maastoissa korkeuserot ovat sen verran suuria, että ratikkapysäkille kävellään ja pyöräillään kaartelevaa reittiä. Näin pituuskaltevuus pysyy sopivana myös heille, joilla on rajoitteita liikkumisen kanssa, Kiviniemi kertoo.

Kävelyn ja pyöräilyn erottaminen on keskeistä esteettömyyden edistämisessä. Aiemmin kävely ja pyöräily on ajateltu yhtenä kevyen liikenteen kokonaisuutena, mutta niillä on keskenään hyvin erilaiset tarpeet.

Yksityiskohtia ja suuria linjoja

Tampereen Ratikan esteettömyys parantaa kaikkien liikkumista. Erityisryhmien liikkumiselle esteettömyys on välttämätöntä, mutta kaikille tulee tilanteita, jolloin helpommasta kulkemisesta on hyötyä. Isot ostoskassit, lastenvaunut, nyrjähtänyt nilkka, ikää myöten madaltuva askel… mitä paremmin esteettömyys on laitettu kuntoon, sitä useampi pystyy halutessaan hoitamaan itse omia asioitaan.

– Ratikka sopii siihen ajatukseen hyvin, sillä tiheävuoroinen joukkoliikenneväline, joka on itsessään esteetön, antaa hyvät liikkumismahdollisuudet, Seimelä sanoo.

Monet esteettömyyttä edistävät ratkaisut menevät pitkälle yksityiskohtiin: tarkastellaan reunakivien korkeuksia ja muotoilua, päällystemateriaalin valintoja ja vaihtelua, kaiteiden sijoittelua ja korkeuksia. Ratkaisut mitataan senttien tai millien tarkkuudella kohdilleen. Toisaalta pitää katsoa kokonaisuutta – miten ratkaisut toimivat yhteen ja sopivat kaupunkiympäristöön.

– Esteettömyyttä varten on ohjeet, mutta käytännössä niitä pitää aina soveltaa kohteeseen. Raitiotieallianssi ja allianssimalli ovat kyllä helpottaneet tätä, kun me suunnittelijat olemme rakentajien kanssa samassa huoneessa ja voimme keskustella suoraan siitä, miten ratkaisut viedään käytäntöön, Kiviniemi kertoo.