Tampereen Ratikan Lyyli-vaunussa testattiin ruuhkassa matkustamista
Miten paljon Ratikassa voi olla väkeä ilman että matkanteon mukavuus kärsii oleellisesti? Miten ruuhka-ajan matkustajat saataisiin kyytiin mahdollisimman sujuvasti? Kuinka tarkasti matkustajalaskentajärjestelmä pystyy tekemään tehtävänsä? Maaliskuun lopulla järjestetty Tampereen Ratikan ruuhkatesti etsi vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin.
Mikä on ruuhka Ratikassa? Laskennallisesti vaunuun mahtuu 264 henkeä: 104 istumapaikoille ja 4 henkilöä per lattianeliömetri seisomapaikoille. Vaunun kantavuus sallii paljon suuremmankin määrän matkustajia, mutta tiiviimpi matkanteko muuttuu nopeasti epämiellyttäväksi.
Ruuhkatestissä haluttiin kokeilla suljetuissa ja hallituissa oloissa, onko 264 matkustajan määrä oikein asetettu – ja miltä matkustaminen silloin tuntuu. Ratikasta on tullut niin suosittu, että ruuhka-aikoina vaunuissa on tunkua.
– Hervannan kolmoslinjalla on täysiä vaunuja, se tiedetään asiakaspalautteen, kuljettajien havaintojen ja lippulaitteista saatavan datan perusteella. Mutta koska kaikkia lippuja ei välttämättä ruuhkassa leimata, emme tiedä ihan tarkkaa matkustajamäärää, sanoo liikennepäällikkö Antti Haukka Tampereen Raitiotie Oy:stä.
Testauksen idea on juuri siinä, että etukäteen on tarkka tieto, montako matkustajaa miltäkin pysäkiltä nousee kyytiin, ja mikä on kokonaismäärä.
Kaikilta testaajilta päästään myös testin aikana kysymään kokemukset ja kehitysehdotukset.
Matkustajalaskentajärjestelmä ruuhkatestissä
Vaunutoimittaja Škoda Groupin Oulun ohjelmakehitystiimi on tehnyt Tampereen Ratikalle matkustajalaskentajärjestelmää. Ruuhkatesti oli erinomainen tilaisuus kokeilla järjestelmän uutta versiota: miten se suoriutuisi, kun vaunussa on todella paljon väkeä.
– Nyt matkustajalaskentajärjestelmä on sillä tasolla, että Tampereen Raitiotie voi luottaa sen tuloksiin ja tehdä niiden perusteella päätelmiä, kertoo digitaalisten palveluiden tutkimus- ja tuotekehityspäällikkö Raine Moilanen Škoda Groupista.
Järjestelmä hyödyntää vaunun turvakameroiden kuvaa matkustajamäärien laskemiseen: montako matkustajaa pysäkillä tulee sisälle, montako poistuu. Lisäksi pysäkkien välisellä matkalla lasketaan, mikä on matkustajien lukumäärä kussakin vaunun kolmessa moduulissa.
Järjestelmä kertoo lisäksi, montako koiraa, polkupyörää, pyörätuolia ja lastenvaunua on kyydissä. Näin Ratikan käytöstä on mahdollista saada hyvinkin tarkkaa tietoa päätösten perusteeksi.
– Jos tätä infoa tarjottaisiin myös esimerkiksi vaunua odottaville matkustajille, he voisivat suunnitella toimintaansa tiedon perusteella. Päättää vaikka käydä vielä kaupassa, jos seuraava vaunu on täynnä, tuumailee Moilanen.
Järjestelmä pystyy tunnistamaan kameroiden kuvista ne asiat, jotka sille on opetettu. Tulevaisuudessa järjestelmän voisi opettaa tunnistamaan vaarallisia esineitä, esimerkiksi aseita, tai epätavallista käyttäytymistä, kuten kaatumisia, sairauskohtauksia tai järjestyshäiriöitä. Yksittäisiä ihmisiä sen sijaan ei edes pyritä tunnistamaan.
– Olemme tarkkoja siitä, että matkustajalaskentajärjestelmä noudattaa GDPR-asetusta, joten tietosuojasta ei tarvitse huolestua. Järjestelmä ei tallenna mitään tietoa, mistä voisi tunnistaa henkilöitä, ja se lähettää eteenpäin vain numerotietoa, Moilanen sanoo.
Yhden jonon ongelma
Tampereen seudun joukkoliikenteestä vastaavaa Nysseä kiinnostivat matkustajien kokemukset ja näkemykset Ratikasta. Ruuhkatestissä päästiin seuraamaan erityisesti lippulaitteiden käytön sujuvuutta. Yhtenä teemana oli lippulaitteiden havaitseminen – niitä on Ratikan pariovilla tarjolla kaksin kappalein.
– Kun yhdelle lippulaitteelle muodostuu jonoa, ihmiset jäävät helposti samaan jonoon eivätkä välttämättä edes huomaa toista laitetta. Molempien laitteiden käyttö kuitenkin sujuvoittaisi kyytiin nousua ja aikataulussa pysymistä, kertoo Nyssen asiakkuuspäällikkö Riikka Salkonen.
Ruuhkatestissä laitettiin huomiokyltit lippulaitteiden tankoihin ja kysyttiin sitten testimatkustajien mielipiteitä niistä. Osa testaajista piti ylhäällä olevia kylttejä hyvänä ideana, sillä se helpottaisi suunnan ottamista lippulaitteelle.
Osa taas kaipasi vaunun lattiaan laitteille johdattavia merkintöjä. Niillä voisi pyrkiä ohjaamaan ihmisiä myös niin, että he eivät jäisi suoraan lippulaitteen eteen seisomaan.
Päätyoven lippulaite testissä
Ruuhkatestissä kokeiltiin lippulaitteen sijoittamista vaunun päätyoville, ja todettiin että se tekisi ruuhkassa kyytiin nousemisen jossain määrin sujuvammaksi. Niiden käyttöönoton suunnittelu voi siis jatkua.
Ratikalle tehtiin laaja asiakastestaus ennen liikennöinnin aloittamista, mutta silloisten koronarajoitusten vuoksi ruuhkatestiä ei saanut järjestää. Tämän kevään testi olikin hyvä tilaisuus kerätä havaintoja myös muista asioista, jotka aiheuttavat matkustajille harmia täpötäydessä vaunussa.
Palautteessa toivottiin muun muassa lisää kiinnipitolenkkejä ja -paikkoja tiettyihin kohtiin vaunua.
– Kaikki testimatkustajilta saadut havainnot käydään läpi, ja Ratikan käytäntöjä kehitetään niiden perusteella, Salkonen sanoo.
Opiskelijat havainnoivat saavutettavuutta ja esteettömyyttä
Ruuhkatesti järjestettiin vaunussa, joka toimii Lyyli Living Lab -hankkeessa testiratikkana ja myös aivan normaalissa ajossa. Testeissä Lyyli-vaunu on valjastettu älykkään kaupunkiliikenteen kehittämiseen sekä uusien palvelujen ja teknologioiden kokeilemiseen.
Tampereen yliopisto rekrytoi ruuhkatestiin osallistuneet opiskelijat, ja heitä pyydettiin havainnoimaan Ratikan saavutettavuutta, esteettömyyttä ja kulkemisen yleistä sujumista. Opiskelijat tekivät havainnoistaan raportin ja vastasivat lisäksi tutkimuskyselyyn. Näin kertynyttä aineistoa hyödynnetään joukkoliikenteen saavutettavuutta koskevassa tutkimuksessa.
– Kyselyt, kokemusten ja havaintojen kerääminen ovat askeleita, joiden perusteella voidaan luoda uudenlaisia palveluja. Esimerkiksi opastaminen ja tiedottaminen ovat keskeinen asia matkustajapalveluissa, kertoo väitöskirjatutkija Tero Avellan Tampereen yliopistosta.
Avellanin mukaan tulevaisuudessakin pitää kiinnittää huomiota siihen, miten pystytään tarjoamaan erilaisten käyttäjäryhmien tarpeisiin sopiva opastus. Tavoitteena on, että jokainen matkustaja voi turvallisin mielin luottaa löytävänsä opastuksen avulla oikean osoitteen – myös siinä tapauksessa, että matka vaatisi vaihtamista kulkuvälineestä toiseen.
– Opiskelijoiden rekrytoiminen ruuhkatestiin oli hyvä kokeilu Ratikan ja Tampereen yliopiston yhteistyöstä, sille tulee varmasti jatkoa. Tämä on myös yksi tapa saada tulevaisuuden matkustajia ja heidän mielipiteitään kuulluksi, Avellan toteaa.