Tervetuloa
Ratikka-aikaan!

Ajankohtaista

Artikkelit

Lajinsa ensimmäinen

Ratikka-aika -verkkojulkaisu valottaa sinulle Tampereen Ratikka-arkea ja kertoo tarinoita niin matkustajien kuin Ratikan tekijöidenkin näkökulmasta. Hyppää kyytiin!

Millaista on elämä ratikkakaupungissa?

Ratikka muuttuu silmiemme edessä suunnitelmista tamperelaisten arjeksi. Alta löydät artikkeleita monesta näkökulmasta ja pääset seuraamaan Ratikan elämää niin somessa kuin mediassakin.

Pirkanmaan pelastuslaitos valmiina Tampereen Ratikka-aikaan

Tampereen kaupunginvaltuusto teki päätöksen raitiotien rakentamisesta Tampereelle 7.11.2016. Samaan aikaan Pirkanmaan pelastuslaitos aloitti valmistautumisen siihen, että raitioliikenteestä tulee osa Tampereen kaupunkikuvaa. Pelastuslaitos on ollut vahvasti mukana yhteisessä suunnittelutyössä sekä luonut omat toimintamallit raitioliikenneonnettomuuksien varalle.

Hervannan pelastusyksikkö tervehtimässä Tampereen Ratikkaa raitiovaunuvarikolla
Hervannan pelastusyksikkö kävi tervehtimässä Tampereen Ratikkaa raitiovaunuvarikolla Kauhakorvenkadulla. Etualalla raitiovaununkuljettaja Pasi Siikala (vas.), vs. palomies Samu Leväsmaa, vs. paloesimies Jyri Lempinen, raitiovaununkuljettaja Tuomas Sälli sekä palomiehet Johan Grahn ja Jarkko Kyllästinen. Kuva: Jarmo Ruotsalainen

Tampere on Suomen kaupungeista neljäs, jossa on raitioliikennettä. Helsingin lisäksi aiemmin ratikan kyytiin on päässyt Turussa ja Viipurissa. Turussa liikennöinti lakkautettiin 1972 ja Viipurissa 1957. Tampereella varsinainen liikennöinti alkoi 9.8.2021.

Liikennöinti Tampereella on jo meneillään, ja ennen tätä raitiovaunuja on ollut liikenteessä koe- ja koulutusajojen merkeissä. Tämän vuoksi Tampereella on jo ehtinyt tapahtua muutamia onnettomuuksiakin raitiovaunun kanssa. Parhailllaan on käynnissä jo ratikkahankkeen toisen osan rakentaminen Länsi-Tampereella.

Puhtaalta pöydältä

Pirkanmaan pelastuslaitoksella rautateiden ja raitioliikenteen pelastustoiminnan kehittämisestä vastaa palomestari Jarkko Pietiläinen. Pietiläinen kertoo, että Tampereen raitioliikennejärjestelmä poikkeaa paljon Helsingin järjestelmästä eikä sieltä ole voitu suoraan siirtää mitään toimintamalleja pelastuslaitoksellemme.

– Toki kävimme tutustumassa, miten asiat on siellä toteutettu ja saimme arvokasta tietoa varmasti, mutta Tampereella turvallisuuteen ja pelastustoimintaan liittyvät ratkaisut on suunniteltu tietoisesti ihan puhtaalta pöydältä. Tampereen raitioliikenne edustaa aivan erilaista tekniikkaa kuin Helsingin vastaavat järjestelmät, Pietiläinen perustelee.

Pietiläinen kertoo, ettei uuden liikennemuodon tuloon voida varautua vain siten, että heitetään uutta kalustoa paloauton kyytiin, vaan pelastuslaitos on tehnyt suunnittelutyötä yhteistyössä Ratikka-yhteisön kanssa jo usean vuoden ajan.

– Varautuminen kaikin puolin on toki meidän perustyötämme ja sen me osaamme. Tässä hankkeessa suunnittelua vaativia asioita on kuitenkin ollut paljon ja tällainen usean ihmisen työryhmä on ollut erityisen tärkeä.

Pirkanmaan pelastuslaitoksen vs. palomestari Jarkko Pietiläinen
Jarkko Pietiläisen erityisosaamista on raitioliikenne ja siihen liittyvät pelastustehtävät. Hän kertoo, että on ollut hienoa olla mukana historiallisessa hankkeessa suunnittelemassa raitioliikennettä Tampereelle. Kuva: Jarmo Ruotsalainen

Pirkanmaan pelastuslaitokselta työryhmässä ovat Pietiläisen lisäksi johtava palotarkastaja Tapio Stén, palopäällikkö Jyrki Paunila ja palomestari Antti Koskela. Hankkeen alussa mukana oli palopäällikkö Ari Vakkilainen, jonka eläköityessä tilalle tuli palopäällikkö Jari Nieminen.

Hälytysreittien toimivuus

Kun kaupunkiin rakennetaan jotakin uutta, pelastuslaitoksen onnettomuuksien ennaltaehkäisy aina vahvasti mukana tuomassa oman asiantuntemuksensa suunnittelutyöhön. Tässä hankkeessa sitä edustaa johtava palotarkastaja Tapio Stén.

– Roolini on ollut katsoa asioita ennaltaehkäisyn kannalta. Pääpaino on alusta alkaen ollut se, ettei sammutus- ja pelastustoiminta vaarannu raitiotien varrella rakentamisen aikana eikä sen valmistuttua. Erityisen huomion kohteena on ollut ydinkeskustan alue, Stén kertoo.

Työmaan aikaisiin järjestelyihin kiinnitettiin paljon huomiota ja työmaita lohkottiin useaan osaan siten, että pelastuslaitoksen toiminta kaikkiin kohteisiin oli mahdollista. Stén on myös varmistanut paikan päällä pelastusteiden toimivuuden niin rakentamisen aikana kuin jatkossa. Samoin pelastuslaitoksen käyttämät hälytysreitit ovat olleet tarkastelussa.

– Huolellisella suunnittelulla halusimme varmistaa myös sen, että pelastuslaitoksen hälytysreitit ovat rakentamisenkin aikana toimivia. Etenkin etelän suuntaan Aleksanterinkadun osalta oli tärkeää varmistaa reitin toimivuus niin, ettei viiveitä tulisi, Stén kuvaa.

Raitioliikenteen tulo Tampereelle on iso kokonaisuus, joka on vaikuttanut moneen asiaan. Kun kaupunkikuva muuttuu, pelastuslaitoksen tulee elää muuttuvan ympäristön ehdoilla. Tästä on esimerkkinä tikasauton hankinta, jonka yhtenä hankintaperusteena oli kyky toimia myös ajolankojen seassa keskustassa.

Sekä Pietiläinen että Stén kertovat, että esimerkiksi raitiotievarikon rakentamisessa pelastuslaitos vaikutti useisiin turvallisuusratkaisuihin ja muun muassa alueen sammutusveden saatavuutta parannettiin.

Erityisosaamista ja erityiskalustoa

Raitioliikenneonnettomuuksiin varautuminen on sisältänyt paljon henkilöstön kouluttamista ja myös kalustohankintoja on täytynyt tehdä. Raitiovaunun nosto on yksi osa-alue, joka vaatii erityisosaamista sekä -kalustoa. Nostokalustoa on kolmessa pelastusyksikössä ja henkilöstö on saanut vaununvalmistajalta koulutuksen vaunun turvalliseen ja oikeaoppiseen nostamiseen.

– Työryhmätyöskentelyn hedelmällisyys näkyy etenkin koulutukseen liittyvissä asioissa. Meillä on ollut toiveena esimerkiksi se, että pelastushenkilöstömme käy harjoittelemassa jokaisen vaunutyypin kanssa ennen kuin se on liikenteessä, ja tämä on myös toteutunut, Pietiläinen kertoo.

Pääkaupungin mallissa Helsingin kaupungin liikennelaitoksella on omistuksessaan kevyt raivausauto (RHE 125), joka on varusteltu hälytysajoneuvoksi ja se suorittaa muun muassa hätämaadoituksen ja raitiovaunun noston. Pirkanmaalle ei tule toiminnanharjoittajalle raitioliikenneonnettomuuksia varten varusteltua paloautoa, vaan Pirkanmaan pelastuslaitos vastaa itse kaikesta pelastustoiminnasta raitioliikenneonnettomuuksissa hätämaadoituksesta lähtien.

– Toki Tampereen Ratikan kunnossapitoallianssilla on oma raivausautonsa, mutta heidän päätehtävänsä on palauttaa raitioliikenne ennalleen onnettomuuden jälkeen, kun pelastuslaitos on ensin suorittanut varsinaiset pelastustoimet. Heidän tehtäviään ovat esimerkiksi vaunun hinaaminen, radan korjaustyöt ja hätämaadoituksen purkaminen.

Monta huomioitavaa asiaa

Kun onnettomuudessa on mukana raitiovaunu, tulee onnettomuuspaikalle saapuessa ottaa useita asioita huomioon verrattuna vaikkapa tavalliseen tieliikenneonnettomuuteen. Erityisen tärkeä asia on työturvallisuus liittyen sähköiskuvaaraan, ja tämä on ollut pääpaino myös henkilöstön kouluttamisessa.

– Raitioliikenne on tuonut mukanaan kaupunkiympäristöön uuden tyyppisen sähköverkoston, jonka vaarat on jokaisen pelastustöihin osallistuvan osattava tunnistaa. Pelastajien sekä pelastettavien turvallisuuden takaamiseksi hätämaadoituksen oikeaoppinen suorittaminen on tärkeää. Jokaisella tulee ensinnä olla ymmärrys siitä, missä tilanteissa hätämaadoitus tehdään, ja myös käytännön osaaminen hätämaadoituksen tekemiseen.

Palomies Marko Kellberg esittelee jännitteenkoetinta
Palomies Marko Kellberg esittelee Keskuspaloaseman raitioliikenneonnettomuuksien pelastuskalustoa. Kädessä oleva esine on jännitteenkoetin, jolla testataan ajolangan jännitteettömyys ennen hätämaadoituksen suorittamista. Vasemmalla kaapissa on raitiovaunun nostoon käytettävä hydraulitunkki, joita ajoneuvossa on kaksi kappaletta. Keltainen palkki on raitiovaunun kylkeen asennettava sivunostopalkki, joilla mahdollistetaan raitiovaunun nostaminen pysäkkien kohdilla, kun tunkkia ei päästä asettamaan vaunun alle. Kuva: Jarmo Ruotsalainen

Hätämaadoitus tulee tehdä aina vähintään niissä tilanteissa, jos joudutaan menemään 1,5 metriä lähemmäksi raitiotien jännitteisiä osia tai joudutaan menemään raitiotien yläpuolelle. Tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi tulipalotilanteessa, kun tikasautolla joudutaan työskentelemään ajolankojen yläpuolella. Hätämaadoittaminen tulee tehdä myös silloin, jos sähköjärjestelmä on vioittunut jollakin tavalla. Hätämaadoituskalusto on sijoitettu tällä hetkellä kuuteen pelastusyksikköön.

– Erityisen tärkeää on muistaa, että hätämaadoitus voidaan suorittaa vain, jos ensin on pyydetty jännitekatko raitioliikenteenohjauskeskukselta eli ROK:lta. Uutta onnettomuustoiminnassa on muutoinkin yhteistoiminta ROK:n kanssa.

Turvallinen etäisyys jännitteellisiin osiin on kaksi metriä silloin, kun raitiotien sähköjärjestelmä on vioittunut tai on epäilys sellaisesta ja ennen kuin on tehty jännitekatkoa ja hätämaadoitusta.

– Tämä kaksi metriä on siis turvaväli, joka jokaisen onnettomuudessa työskentelevän tulee noudattaa ennen edellä mainittuja toimenpiteitä, Pietiläinen painottaa.

Hälytysvasteet pohdittu

Kun raitioliikenneonnettomuuksiin ryhdyttiin laatimaan pelastustoimen hälytysvasteita, perusajatus oli, että myös pieniin raideliikenneonnettomuuksiin hälytetään päivystävä palomestari.

– Koko raitioliikenne on niin uusi asia, että jo yksin mediapaine on suuri pienissäkin onnettomuuksissa, joten halusimme vahvistaa tällä tavalla kokoonpanoa. Ja samoinhan meillä on rautatieliikenteen osalta, että palomestari lähtee myös niihin tehtäviin, jotka hätäkeskus on luokitellut tehtävälajiltaan pieniksi, Pietiläinen kertoo.

Joskus hätäkeskus ei välttämättä saa tietoonsa koko kuvaa onnettomuudesta, ja hälytyksen tehtäväluokka voi olla aivan väärä ja raitioliikenneonnettomuuteen saatetaankin hälyttää vaikkapa tieliikenneonnettomuuden hälytysvasteella.

– Henkilöstön tulee olla aktiivinen tällaisissa tilanteissa ja pyytää hätäkeskusta muuttamaan tehtäväluokka raideliikenneonnettomuudeksi, jos raitiovaunu on millään tavalla osallisena onnettomuudessa.

Samoin, jos onnettomuuspaikalle olisi hälytetty vaikkapa vain ensihoitoyksikkö ja osallisena on jollakin tavalla raitiovaunu, tulee Pietiläisen mukaan välittömästi pyytää hätäkeskusta muuttamaan tehtävä pelastustoimen tehtäväksi ja tehtäväluokka raideliikenneonnettomuudeksi.

– Tässä on niin meillä kuin hätäkeskuksellakin paljon oppimista, että hälytysvasteet menevät kohdilleen. Hätäkeskuksen kanssa teemme toki tiivistä yhteistyötä ja olemme myös menossa käymään Porin hätäkeskuksessa, jotta voimme yhdessä näitä asioita pohtia.

Pelastustoimen perustehtävä

Pietiläinen muistuttaa, että vaikka raitioliikenne on uusi asia Tampereella ja se asettaa monenlaisia vaatimuksia koulutuksen ja kaluston suhteen, tulee kuitenkin muistaa, että loppujen lopuksi on kyse normaalista pelastustoiminnasta.

– Toteutamme pelastustoimen tärkeintä tehtävää eli ihmishenkien pelastamista ja toimimme aina onnettomuuspaikan ehdoilla. Toimintaympäristö raitioliikenteen parissa on tällä hetkellä meille vielä varsin uusi, mutta pääsemme varmasti asian kanssa pian sinuiksi ja toimimme kuin missä tahansa muussakin toimintaympäristössä.

Yhteistyö Tampereen Ratikan kanssa on jatkunut liikennöinnin alkamisen jälkeenkin; etenkin, kun raitiotieverkoston rakentaminen jatkuu hankkeen kakkosvaiheen osalta.

– Mietimme jatkossa koko ajan esimerkiksi sitä, missä laajuudessa meidän tulee hankkia lisää hätämaadoitus- ja nostokalustoa paloautoihin. Jatkossa yhteistyö Tampereen Ratikan kanssa on esimerkiksi yhteisiä harjoituksia, sillä emmehän me pysty harjoittelemaan onnettomuustilannetta ilman raitiovaunua, Pietiläinen sanoo.

Pietiläinen pohtii, että kaikilla pirkanmaalaisilla on uuden kulttuurin opettelu siinä, miten raitioliikenne sulautuu osaksi turvallista kaupunkia. Alussa onnettomuuksia voi tulla siksi, ettei vain tiedosteta riskejä. Hyvää on toki se, että liikennöinti on alkanut vaiheittain, ja kaikki osapuolet ovat saaneet pikkuhiljaa tottua asiaan.

– Vuosien mittaan toimintatavat ja prosessit kehittyvät meillä pelastuslaitoksella ja samoin kehittyy pirkanmaalaisten kyky toimia liikenteessä yhteispelissä raitiovaunun kanssa. Kaikki on valmiina osaltamme tässä vaiheessa, toteaa Pietiläinen.

Artikkeli on julkaistu alunperin Pirkanmaan pelastuslaitoksen henkilöstölehti Letku & Laastarissa.

**********

Tampereen Ratikan onnettomuusharjoitus
Tampereen Ratikan onnettomuusharjoitus 27.3.2021. Kuva: Jarmo Ruotsalainen

Harjoituksen tavoitteet täyttyivät

Pirkanmaan pelastuslaitos osallistui Tampereen Raitiotie Oy:n järjestämään onnettomuusharjoitukseen 27.3.2021. Harjoituksen johtaja, palomestari Jarkko Pietiläinen kertoo, että tarkoituksena oli harjoitella pelastustoimintaa suuressa raitioliikenneonnettomuudessa.

– Riittävän tehokas ja turvallinen pelastustoiminta raitioliikenneonnettomuudessa vaatii kaikilta pelastustoimintaan osallistuvilta erityisosaamista. Harjoituksen tavoitteena oli testata uuden erityiskaluston toimivuus mahdollisimman aidossa toimintaympäristössä. Lisäksi tavoitteena oli soveltaa koulutuksessa saatuja oppeja sekä toimia mahdollisimman työturvallisesti, Pietiläinen kertoo.

Onnettomuusskenaariossa Hallilan pysäkin kohdalla raitiovaunu törmäsi raitiotiellä olevaan ratatyökoneeseen. Onnettomuuden seurauksena ajolanka tippui maahan, raitiotien sähköjärjestelmään syntyi siitä näkyvä sähköratavaurio ja onnettomuusalueella vallitsi kuvitteellinen sähkövaara. Raitiovaunu ei suistunut skenaariossa onnettomuuden takia kiskoilta, mutta ratatyökoneen kuljettaja jäi raitiovaunun alle puristuksiin. Raitiovaunussa oli vain kuljettaja, joka ei loukkaantunut. Alkuperäisen suunnitelman mukaan raitiovaunun kyydissä piti olla useita matkustajia harjoituspotilaina, mutta kevään koronatilanteen vuoksi heitä ei voitu ottaa mukaan harjoitukseen.

Pietiläinen kertoo, että harjoituksen suunnitteluun osallistui eri viranomaisia sekä raitioliikenteessä toimivia toiminnanharjoittajia. Harjoituksen osallistuvilta etukäteen salassa pidetyssä toimintaympäristössä toteutetun harjoituksen tarkoituksena oli testata pelastuslaitoksen raitioliikennepelastamisen todellista suorituskykyä sekä harjoituksesta saatujen kokemusten perusteella tehdä tarvittavia muutoksia ohjeistuksiin tai itse pelastustoiminnan suorituskykyyn. Suurissa onnettomuuksissa pelastustoiminta vaatii aina onnistunutta johtamista. Pelastustoiminnan johtajan rooli korostuu usein juuri moniviranomaistilanteissa.

– Tässä harjoituksessa testattiin eri viranomaisten keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistyötä Ratikka-yhteisön kanssa. Myös viestiliikenteen toimivuutta testattiin kaikkien toimijoiden kesken.

Harjoitus käynnistyi, kun raitiovaununkuljettaja teki hätäilmoituksen sekä ilmoitti raitioliikenteenohjauskeskukselle eli ROK:lle onnettomuudesta. Pirkanmaan pelastustoiminnan johtamisohjeen mukaisesti harjoitusta ryhtyi johtamaan P31. TIKE P3 tuki johtamistoimintaa olemalla yhteydessä ROK:iin. Raitiovaunun alle jääneen potilaan pelastamiseksi suoritettiin vaunun nostaminen vaunun valmistajalta saadun koulutuksen mukaisesti.

Pietiläinen kertoo, että harjoituksesta saatiin arvokasta kokemusta ja esimerkiksi vaunun nostossa käytettävien nostotunkkien nopeudessa havaittiin kehitettävää. Harjoituksessa oli useita tarkkailijoita, jotka kirjasivat havaintonsa ylös. Tämän lisäksi osallistujilta saatiin arvokasta palautetta. Palautteissa pelastuslaitoksen osalta koettiin, että viestiliikenne toimi sujuvasti pelastustoiminnan johtamisen ja ROK:n välillä. Harjoitus koettiin kokonaisuudessaan mielekkääksi, tärkeäksi ja ennen kaikkea ajankohtaiseksi.

Kuten kaikessa muussakin pelastustoiminnassa, taitoja tulee pitää yllä säännöllisesti. Raitioliikenneonnettomuuden joukkueharjoitukset jatkuvat kaikkien työvuorojen osalta heinäkuussa viikolla 29. Harjoituksissa keskitytään erityisesti pelastustoiminnan johtajan ja ROK:n väliseen yhteistyöhön.