Ratikka tulee – mikä muuttuu matkustamisessa?

Matkustajat pääsevät hiomaan sujuvimpia reittejä, kätevimpiä vaihtoja ja Tampereen Ratikalla kulkemisen kikkoja, kun varsinainen liikennöinti alkaa elokuussa 2021. Valmistautumisen voi aloittaa saman tien, sillä moneen usein kysyttyyn ratikkakysymykseen saa vastauksia jo nyt.

Tampereen Ratikka voi vaikuttaa joukkoliikenteen käyttäjän matkantekoon, vaikka hän ei kiskojen varrella asuisikaan. Ratikka korvaa linja-autot keskustan ja Hervannan sekä keskustan ja Taysin välillä, mutta samalla moniin linjoihin tulee muutoksia ja linjastoon kokonaan uusia bussireittejä.

Bussilla ja ratikalla ei kannata ajaa täsmälleen samaa väliä – linja-auto kulkee sinne, minne raiteet eivät vie. Esimerkiksi Hervannan ja keskustan välille tulee neljä eri bussilinjaa, jotta myös lähialueilta pääsee molempiin suuntiin.

– Hervanta on iso asuinalue, mutta siellä käydään myös töissä ja asioimassa. Siksi sinne tarvitaan hyvät yhteydet muualtakin kuin ratikkareitin varrelta, sanoo suunnittelupäällikkö Juha-Pekka Häyrynen Tampereen kaupungilta.

Osa kokonaisuutta, laadukas uusi pala

Tyypillinen matkustaja saattaa hyvinkin tehdä ratikalla osan matkastaan, osan taas jollain muulla välineellä: bussilla, henkilöautolla, pyörällä… Tämä on otettu suunnittelussa huomioon eri kanteilta, muun muassa pysäköintiä ja välineestä toiseen vaihtamista on mietitty tarkkaan. Siellä, missä tila antaa myöten, rakennetaan erityisiä vaihtopysäkkejä matkantekoa jouduttamaan.

– Parhaita esimerkkejä ovat Hervannan Opiskelija-pysäkki ja Hakametsä. Liikenne voidaan järjestää niin, että siirtyminen ratikasta bussiin tai päinvastoin onnistuu jopa kokonaan ilman odotusaikaa, Häyrynen kertoo.

Bussiliikennettä on Tampereen seudulla runsaasti tulevaisuudessakin, sillä ratikalla ajetaan vajaat 10 prosenttia liikenteestä. Kaupunki kasvaa, väkeä tulee lisää ja etenkin tiiviisti rakennetulla alueella yhä useampi houkutellaan hyppäämään joukkoliikenteen matkaan.

– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sekä bussien että ratikan vuoromäärät ja kilotmetrit kasvavat. Ratikasta tulee kokonaisuuteen uusi, erittäin laadukas ja täsmällisesti liikennöivä osa, Häyrynen sanoo.

Usein kysyttyjä kysymyksiä - ja vastauksia niihin

Mistä saa lippuja?

Ratikassa matkustetaan samoilla matkakorteilla ja mobiililipuilla kuin Nyssen busseissa – monella seudun asukkaalla on siis tavallaan jo nyt ratikkalippu taskussaan. Erillistä ratikkalippua ei ole tulossa, sillä uusi liikenneväline asettuu muutenkin osaksi seudun joukkoliikenteen kokonaisuutta.

Kertalippua ei voi ostaa ratikankuljettajalta, mutta suunnittelijat punnitsevat parhaita ratkaisuja yksittäisten matkojen maksamiseen. Vaihtoehtoja on useita ja samat maksutavat voidaan ottaa käyttöön myös bussiliikenteessä.

//Mikä olisi kätevä tapa maksaa kertalippu? Ota kantaa.

Mitä matka maksaa?

Busseista tuttuun tapaan matkan hintaan vaikuttaa muun muassa matkustajan ikä ja lipputyyppi. Tarkka vastaus kysymykseen selviää vuoden 2020 loppupuolella, kun Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää seuraavan vuoden hinnoista.

Nykyisistä käytännöistä ainakin lastenvaunujen ja -rattaiden kanssa matkustaminen tulee harkittavaksi uudelleen. Busseissa matka on nyt ilmainen, jotta vaunuja ei tarvitse jättää maksamisen ajaksi vahtimatta ja bussi voi turvallisesti lähteä liikkeelle heti kun matkustajat ovat kyydissä. Ratikassa maksulaite on lähellä, joten tämä maksuttomuuden peruste poistuu.

//Ratikassa vaunujen kanssa maksulla vai ilman, ota kantaa!

Mitä mahtuu kyytiin?

Ratikassa on 104 istumapaikkaa ja tilaa kaikkiaan 264 matkustajalle.

Kyydissä kulkevat lastenvaunut, rollaattorit, pyörätuolit ja polkupyörät – kaikille on varattu tilaa. Pysäkkilaituri ja vaunun lattia ovat samalla tasolla, joten kyytiin rullaaminen sujuu helposti. Matkatavaroita voi kuljettaa kohtuullisen kantamuksen verran.

Miten kyytiin pääsee (ja kyydistä pois)?

Ratikalle ei tarvitse viittoa, sillä se pysähtyy jokaisella pysäkillä. Näin se pysyy täsmällisemmin suunnitellussa aikataulussaan. Vaunu pysähtyy aina samassa kohtaa pysäkkilaituria.

Ratikassa on viisi oviaukkoa: päädyissä kapeammat ja keskellä kolme leveää. Ajatuksena on, että kulkeminen olisi sujuvaa, jos matkustajat käyttäisivät mahdollisuuksien mukaan päätyovia vaunusta poistumiseen ja keskimmäisiä ovia sisäänkäyntiin. Käyttäjiä ohjataan oikeille oville muun muassa infonäyttöjen avulla – ja tarvittaessa saa toki käyttää mitä tahansa ovea.

Kaikki matkustajat leimaavat lipun vaunuun noustessaan.

Ratikassa on nuolinäyttö, joka kertoo kummalla puolella on seuraavan pysäkin poistuminen – puoli vaihtuu sen mukaan, millaiselle pysäkille ollaan tulossa. Väärältä puolen ei pääse ulos kuin hätätilanteissa.

Mistä saa tietoa matkan aikana?

Sekä vaunuissa että pysäkeillä on infotauluja, joista selviävät muun muassa seuraavat pysäkit ja matka-aika niille, vaihtoyhteydet, maksuvyöhykkeet ja esimerkiksi poikkeustilanteiden tiedot. Ratikassa on myös pysäkkikuulutukset.

Ratikankuljettajalta sen sijaan ei voi kysellä neuvoja, ja mietinnässä onkin nyt se, mikä olisi hyvä tapa vastata matkalaisten mahdollisiin kysymyksiin matkan aikana. Hyvät ideat otetaan käyttöön kaikessa liikennöinnissä.

//Millaista infoa kaipaat matkan aikana? Haluaisitko pysäkkikuulutukset myös busseihin? Ota kantaa.