Tervetuloa matkalle Ratikka-aikaan

Ajankohtaista

Artikkelit

Lajinsa ensimmäinen

Tampereen Ratikka on Suomen modernein joukkoliikenneväline, jonka kyytiin pääset vuonna 2021. Tältä sivulta näet Ratikan kuulumiset - ensimmäisenä ja kootusti - ja aloitat matkan kohti Ratikka-aikaa jo nyt.

Millaista on elämä ratikkakaupungissa?

Ratikka muuttuu silmiemme edessä suunnitelmista tamperelaisten arjeksi. Alta löydät artikkeleita monesta näkökulmasta ja pääset seuraamaan Ratikan elämää niin somessa kuin mediassakin.

Taide on pysyvä osa Tampereen Ratikkaa

Kun Tampereen Ratikka alkaa kuljettaa matkustajia, taidetta on tasaisesti pitkin reittiä ja luontevasti kulkemisen lomassa koettavaksi. Pysyvän taiteen ensimmäisiä taiteilijavalintoja on jo tehty ja teokset valmisteilla. Tutustumme tässä jutussa kahteen tamperelaiseen tekijään.

Tampereen Ratikan taiteilijat valitaan avoimien hakujen kautta – yleensä lähinnä Suomesta, isommista hankinnoista viestitetään myös kansainvälisesti. Ratikan taiteen kokonaisuudesta halutaan monipuolinen niin tekniikoiltaan, toteutuksiltaan kuin tekijöiltäänkin.

– Oli onnekas sattuma, että ensimmäisten pysyvän taiteen valintojen joukossa oli jopa kaksi tamperelaista taiteilijaa, kertoo Heini Orell taiteen toteutusta koordinoivasta Frei Zimmer Oy:stä.

Jan Anderzén: Turtolan tukimuuri

Tamperelainen kuvataiteilija ja muusikko Jan Anderzén on viettänyt ensimmäiset vuotensa Nekalassa eli varsin lähellä paikkaa, jonne hänen teoksensa sijoittuu. Ei siis ihme, että hanke herätti innostuksen.

Tampereen Ratikan testivaunu Turtolassa
Turtolan pysäkin tukimuureissa on yhteensä melkein 200 metriä tilaa Ratikan taiteelle. Kuva: Tampereen Raitiotie Oy, Vilpertti Tirronen

– Kun lapsuuden ja nuoruuden maisemiin etsittiin taiteen tekijää, niin toki aktivoiduin! Julkisen taiteen tekeminen on ylipäätään kiinnostanut minua kasvavissa määrin viime vuosina, ja olen siitä itse varmasti eniten yllättynyt. Kymmenen vuotta sitten en olisi arvannut päätyväni tällaisiin hommiin, Anderzén kertoo.

Anderzénin mukaan julkinen taide eroaa luonteeltaan monin tavoin vaikkapa gallerioissa esitettävästä taiteesta. Eroista merkittävimpiä on ajallinen ulottuvuus: julkiset teokset ovat yleensä pitkäikäisiä, mikä on hyvä pitää mielessä sellaista laatiessa.

– Toki haluan tallentaa teokseen värähdyksiä tästä ajasta, mutta samalla pyrin tietynlaiseen kestävyyteen ja ilmaisuun, joka saattaisi kutkuttaa monia yleisöjä vielä vuosien kuluttua, Anderzén sanoo.

Myös mittakaava on julkisissa teoksissa usein massiivisempi. Anderzén arvioi, että sen takia esimerkiksi taiteilijan kädenjälkeen liittyvät kysymykset saattavat nousta esiin.

– Vaikka galleriaan tehdessäni ajattelen yleisöni olevan "ihan kaikki ihmiset", se on tällaisessa projektissa vielä enemmän totta. Pyrin pitämään mielessä, ettei kaikkia voi miellyttää, Anderzén sanoo.

Työskentelyä Jan Anderzénin ateljeessa. Kuva: Anniina Nummela

Anderzén tekee Turtolan tukimuuriin moniosaista lasimosaiikkia, joka on innoittunut esimerkiksi äänten vaikutuksista kasveihin. Teosta kootaan parhaillaan käsityönä, avustajan ja harjoittelijan avulla Anderzénin työhuoneella Pyynikillä. Turtolan pysäkin tukimuureihin teos kiinnitetään kesällä, ja paikka soveltuu Anderzénin mielestä erityisen hyvin mosaiikille.

– Teosta on mahdollista tarkastella sekä aivan vierestä pysäkeiltä että kauempaa valtaväylän toiselta puolelta, jolloin vaikutelma on hyvin erilainen. Suurimman osan yleisöstä muodostavat varmastikin liikkeessä olevat ihmiset: Tampereen Ratikan matkustajat ja autoilijat. Teosta suunnitellessani pyrin kuvittelemaan, miltä se näyttää eri vuorokauden- ja vuodenaikoina, läheltä, kaukaa, ohi matkattaessa…

Jaakko Himanen: Pyynikintorin pysäkki

Tamperelainen kuvanveistäjä ja ympäristötaiteilija Jaakko Himanen ei ehkä enää koskaan katsele pysäkkejä samoin silmin kuin ennen. Niin paljon Pyynikintorin taidepysäkin suunnittelu on opettanut uusia asioita pysäkeistä ja niiden teknisistä vaatimuksista.

– Pysäkkikatoksen pitää olla tietyt kriteerit täyttävä suojarakenne, joten painin parhaillaan monenlaisten teknisten haasteiden kanssa. On mietittävä esimerkiksi kestävyyttä, sadevesien valumista, huoltovarmuutta ja mahdollista ilkivaltaa, Himanen kertoo.

Suunnittelu on vielä kesken, mutta tulossa on veistoksellinen pysäkkikatos Tampereen taidemuseon uudistuvan korttelin kupeeseen. Lasi on yksi materiaaleista, muiden suhteen Himanen punnitsee vielä parhaita vaihtoehtoja. Osa toteutuksesta pitää teettää alihankintana, jotta tarkat tekniset vaatimukset täyttyvät ja pysäkistä tulee varmasti kestävä ja turvallinen.

– Olen tehnyt julkisia teoksia aiemminkin ja saanut toteuttaa omin käsin suurimman osan niistä. Tässä sitä osuutta ei niin paljon jää. Mutta jokainen projekti on omanlaisensa, ja tämä on kyllä erittäin mieluisa kohde, Himanen kertoo.

Taiteilija Jaakko Himanen
Taiteilija Jaakko Himanen

Himanen on syntyperäinen tamperelainen, asuu ja työskentelee Tampereella. Siksi mahdollisuus tehdä taidetta kotikaupungin ympäristöön tuntui heti erityisen kiehtovalta.

– Pyynikintorin taidepysäkki vaikutti omalta kohteelta ja mielenkiintoa lisäsi se, että teos tulee ihmisten keskelle ja ihmisten käyttöön. Se ei ole ihan tavanomaista kuvataiteen katsomiskokemusta, vaan koetaan myös fyysisesti, katsojan ympärillä, Himanen luonnehtii.

Taide kuuluu julkiseen rakentamiseen

Jan Anderzénille Tampereen Ratikan raiteet ovat ”uusia jännittäviä suonia vauhdilla kasvavassa kaupungissamme”, joten hän toivottaa tervetulleeksi kaikki fiksut satsaukset joukkoliikenteeseen.

Taiteen ottaminen mukaan Tampereen Ratikan toteutukseen saa taiteilijoilta kiitokset. Himanen pohtii, että kaikki julkinen rakentaminen voitaisiin tehdä samalla periaatteella, siten että taide kulkee toimivuuden rinnalla. Tampereen Ratikan toisessa vaiheessa tätä päästään toteuttaman vielä nykyistä paremmin, sillä taidehankkeet ovat mukana suunnittelussa alusta alkaen.

Seuraavaksi Tampereen Ratikan pysyvän taiteen hankinnoissa jännätään, kuka valitaan tekemään Vuohenojan maisemateos. Taidekilpailun jurytystä on jouduttu hieman siirtämään koronatilanteen takia, mutta kilpailun sihteerinä toimiva Heini Orell arvioi, että voittajan pitäisi olla selvillä kesäkuun lopulla.

– Ehdotuksia saapui kilpailuaikana mahtavat 114 kappaletta, sekä kotimaasta että ulkomailta, Orell kertoo.

Teoksen tulisi olla valmis, kun Ratikan liikennöinti alkaa elokuussa 2021.

Lue myös:

Tampereen Ratikka tuo taiteen keskelle elämää >