Tampereen Ratikka on mukava kyyti, kaupunkikehitystä ja yhteinen ylpeydenaihe

Tampereen Ratikan varsinainen liikennöinti alkoi viisi vuotta sitten elokuussa 2021. Vuosijuhlan kunniaksi Ratikka-aika teki pienen haastattelukierroksen.

Lentävänniemessä asuva Hanna Kesonen valmistautui Ratikka-ajan haastatteluun muun muassa juttelemalla naapuriensa kanssa. Hän kertoo, että naapurustossa odotettiin kovasti tammikuuta 2025, jolloin Ratikan liikennöinti laajeni Lentävänniemeen.

"Silloin alkuun mentiin ihan huvikseen kaupungille, kun Ratikalla oli niin hauska matkustaa. Se on muutenkin helpottanut kulkemista todella paljon", Kesonen sanoo.

Kesonen on asunut Lentävänniemessä 16 vuotta. Nykyään hän on eläkkeellä, mutta kun hän oli vielä työelämässä, keskustan ja Lentävänniemen välisen bussiliikenteen ruuhkavuorot tulivat tutuiksi. Nyt eläkeläisenä hän pääsee nauttimaan Ratikan hyvistä ominaisuuksista.

"Vaunuun on helppo päästä, siellä on hyvä ilmastointi, kyyti on tasaista eikä aikatauluja tarvitse olla vahtimassa, kun vuoroja menee niin usein. Rentoa ja stressivapaata matkantekoa", Kesonen sanoo.

Kesonen käyttää Ratikkaa, kun haluaa päästä keskustaan, vaikkapa teatteriin, elokuviin tai muuten vain hengailemaan ja katselemaan ihmisiä. Ratikkaliikenne saa Kesoselta erityiset kehut siitä, että teatterireissulla ei iltanäytöksen jälkeen tarvitse kovin pitkään oleilla Keskustorilla. Ratikan vuoroväli on sen verran lyhyt, että kyyti kotiin saapuu nopeasti.

"Juuri puhuttiin myös siitä, ettei tätä nykyistä väkimäärää enää pystyisi bussilla hoitamaankaan. Uutta asutusta on tullut niin runsaasti. Sitten meillä asuu tässä alueella paljon ihmisiä, jotka ovat Taysissa töissä, ja hehän pääsevät Ratikalla melkein ovelta ovelle."

Työmatkalla, työajatuksissa

Nyssen palveluksessa oleva joukkoliikenneinsinööri Petri Hakala on ollut Ratikan vakikäyttäjä tammikuusta 2025 lähtien. Työmatka taittuu ensin liityntäbussilla ja sitten Ratikalla. Matkalla ei oikeastaan voi välttää työajatuksia.

"Kun kerran suunnittelen joukkoliikenteen aikatauluja, kyydissä tulee kyllä mietittyä, miten aikataulu täsmää ja toimivatko kaikki järjestelmät matkan varrella", Hakala naurahtaa.

Hakala kertoo seuranneensa Ratikan suosion kasvua hyvillä mielin. Ihmiset vaikuttavat tykästyneen Ratikan käyttämiseen, joten jotain on selvästi tehty oikein sen suunnittelussa ja toteutuksessa. Säännöllisissä asiakastyytyväisyyskyselyissä Ratikka on ollut tasaisen menestyksekäs aivan alusta lähtien.

"Siinä mielessä matkustajamäärien kasvu on yllättänyt, että alun suunnittelulukemista on jo menty yli. Toisaalta jos miettii, miten väestömäärä on kasvanut Tampereen alueella ja samalla joukkoliikenteen olosuhteita on pystytty parantamaan, ei ole mikään ihme että matkustajia on tullut lisää."

Oma kädenjälki näkyy kaupunkikuvassa

Antti Kiviniemi on ollut mukana Tampereen Ratikan toteutussuunnittelussa alusta alkaen. Työnkuva on vuosien vieriessä muuttunut ja kohteet vaihtuneet, kun Ratikan suunnittelu ja rakentaminen ovat edenneet.

Nykyään Kiviniemen virallinen titteli on suunnittelupäällikkö ja hänen työnantajansa on Pirkkala–Linnainmaa-allianssiin kuuluva Sweco Finland Oy. Käytännössä Kiviniemi ohjaa ja tekee suunnittelun laadunvarmistusta Härmälän ja Partolan lohkoilla.

Raitiotiejärjestelmän suunnittelu ja sen johtaminen ovat pitkälti toimisto- ja tietokonehommia, mutta työmaakäynnit ovat yhtä lailla tärkeitä. Kiviniemen mukaan raitiotien rakentajien kanssa juttelemalla oppii uutta ja saa oivalluksia omaan työhön.

"Työmaalla on aina mukava käydä, koska siellä näkee miten suunnitelmat konkretisoituvat. Rakentajien kanssa voi käydä läpi työtapoja ja haasteita työn toteutuksessa."

Kun raitiotien toteutuksen suunnittelu alkoi vuonna 2015, modernia raitiotietä ei ollut vielä Suomessa tehty mihinkään muualle. Kokemuksia raitiotiejärjestelmistä haettiin ulkomailta, mutta yhtä lailla tehtiin omiakin ratkaisuja. Niinpä Kiviniemi on syystä tyytyväinen, että Tampereen Ratikka on osoittanut toimivuutensa.

"Raitiotiehanke on samalla kaupunkikehitystä, kun katutila rakennetaan uudelleen seinästä seinään. Pyrimme kohentamaan ihmisten arkea esteettömyydellä, paremmilla kulkuväylillä ja esimerkiksi viherrakenteita monipuolistamalla."

Kun Kiviniemi matkustaa Ratikassa, hän saattaa hyvinkin muistella joissain tietyissä kohdissa niiden suunnitteluun liittyviä asioita. Erityisiä muistoja herättää Hervannan valtaväylän sivussa Hallilan kohdalla kulkeva rataosuus, sillä se oli hänen ensimmäinen kohteensa raitiotiesuunnittelussa.

"Eihän näitä tietenkään yksin tehdä, mutta kyllä siitä voi olla ylpeä, että se omakin kädenjälki näkyy kotikaupungin kaupunkikuvassa. Toinen suosikkini on uusi kaupunginosa Hiedanranta, erityisesti sen perennarata, vanha tehdasmiljöö ja sen liittyminen uuteen maankäyttöön."

Ratikka tukee Tampereen monimuotoistumista

Tampereen kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja Mikko Nurminen tekee työmatkat kävellen, mutta käyttää Ratikkaa esimerkiksi silloin, kun käy Hiedanrannassa palavereissa tai vapaa-aikanaan Tammelan stadionilla jalkapallo-otteluissa. Ratikka on siis hänellekin osa arkea ja myös asia, josta voi olla ylpeä.

"Tuntuu että kaupunkilaiset ovat ottaneet Ratikan omakseen, sillä matkustajina näkee hyvin monenlaisia ihmisiä; työssäkäyviä, koululaisia ja opiskelijoita, eläkeläisiä…"

Erilaisia raideratkaisuja on ideoitu ja jalostettu Tampereella jo kauan. Loppuvuodesta 2016 oltiin niin pitkällä, että valtuusto teki historiallisen päätöksen raitiotien rakentamisesta. Siinä vaiheessa Tampereella oli jo selkeä näkemys siitä, millaista kaupunkia Ratikan avulla halutaan kehittää.

"Ennen kaikkea myönteinen kehitys näkyy siinä, että alueet Ratikan läheisyydessä ovat kehittyneet ennakoitua nopeammin ja juuri siihen suuntaan kuin on haluttu: monimuotoisemmiksi. On lähipalveluja, erilaisia hallintamuotoja asumisessa ja vahvaa joukkoliikenteen käyttöä", Nurminen sanoo.

Esimerkiksi Hervantajärven päätepysäkin ympäristöön on noussut nopeasti kokonainen uusi kaupunginosa. Hervanta, Kalevanrinne, Santalahti, Niemenranta ja Lentävänniemi ovat uudistuneet ja edelleen uudistumassa. Hiedanrannassakin rakennetaan muutamia kohteita, vaikka suhdannetilanne hidastaa kehitystä juuri nyt. Kaupunkisuunnittelussa katsotaan kuitenkin kauas tulevaisuuteen.

"Raideratkaisujen iso vahvuus on se, että ne ovat pysyviä ja siten vakaa pohja kaupunkikehitykselle. Ratikkalinjojen lähelle on luontevaa sijoittaa asumista, palveluita ja työpaikkoja. Bussiliikenne täydentää sitä sitten hyvin."

Liikenne, maankäyttö, kaupunkikehitys ja yhdyskuntarakenne nivoutuvatkin tiiviisti yhteen. Nurminen haluaa korostaa, että kaupunki kasvaa ja sitä kehitetään myös muualla kuin raitiotiereittien varrella. Liikennepuolella esimerkkinä voisivat olla vuonna 2028 käyttöön tulevat superbussit linjoille 7 ja 8. Niiden palvelua luonnehditaan ”ratikkamaiseksi” – isot bussit kulkevat tiheästi ja niiden kyytiin voi nousta kaikista ovista.

Ratikan suosio ilahduttaa ja haastaa

Kun Ratikan varsinainen liikennöinti alkoi vuoden 2021 elokuussa, elettiin vielä koronapandemian aikoja. Jo seuraavana vuonna joukkoliikenteen matkustajamäärät lähtivät palautumaan koronakuopasta.

Vuonna 2023 Ratikkalinjasto laajeni ensimmäisen kerran, kun osuus Pyynikintorilta Santalahteen avattiin. Se toi lisää matkustajia niin, että siinä vaiheessa Ratikkaan noustiin vähän yli 55 000 kertaa arkivuorokaudessa.

Vuoden 2025 tammikuussa liikennöinti laajeni Santalahdesta Lentävänniemeen. Uusia matkustajia toi myös Hiedanrannan liityntäliikenne. Sen jälkeen linjastolla ylitettiin 70 000 nousua arkivuorokaudessa talvikaudella. Viikonloppuisin ja kesäkaudella nousuja on yleensä vähemmän.

Matkustajamäärän kasvu on merkki onnistumisesta, mutta tuo myös omat haasteensa. Hakalan mukaan vuonna 2023 alkoi tulla ensimmäisiä viestejä siitä, että vaunuissa on ruuhkaa.

"Syksyllä 2023 Santalahden liikenteen avaamisen jälkeen aloitettiin ensimmäiset ruuhkatihennyskokeilut. Linjalle 3 lisättiin sen verran vuoroja, mitä silloisella kalusto- ja kuljettajamäärällä pystyttiin toteuttamaan", kertoo Nyssen Petri Hakala.

Sen jälkeen lyhyemmät vuorovälit on otettu laajemminkin käyttöön. Nyssen suunnittelupöydällä on joukkoliikenteen linjasto kokonaisuudessaan, joten myös liityntäbussilinjojen sopivalla yhteensovituksella voidaan jonkin verran vaikuttaa Ratikan ruuhkiin.

Pohjoismaiden pisin vaunu Tampereella

Seuraava keino ruuhkien helpottamiseksi onkin sitten vaunun pidentäminen. Lajinsa ensimmäinen 47-metriseksi pidennetty vaunu on nähty jo tänä kesänä Tampereella testiajossa.

"Vaunumalli on alkujaankin suunniteltu ja valmistettu niin, että pidentäminen on mahdollista. Tampereen raitiotieverkko taas on rakennettu sitä silmällä pitäen, että siellä mahtuvat liikennöimään myös pitkät vaunut. Siinä on mielestäni toimittu oikein hienosti", sanoo Tampereen Raitiotien kalustopäällikkö Mika Luutikivi.

Kun pidennetyn vaunun testit on tehty ja vaunu todettu toimivaksi, Škoda Transtech valmistaa Kajaanissa lisää pidennysosia nykyisiin vaunuihin. Lisäksi tehtaalta on tilattu kaluston täydennykseksi myös vaunuja, jotka ovat jo valmiiksi pidempää mallia. 

Lue lisää pidennetystä Valma-vaunusta>>

Tulevaisuus tuo edelleen lisää matkustajia Ratikkaan, kun linjastossa avataan parin vuoden kuluttua Partolan ja Ruotulan osuudet. Tarkoituksena on, että Tampereen Ratikka laajenee seudulliseksi vaiheittain aina 2040-luvulle saakka.