Tervetuloa matkalle Ratikka-aikaan

Ajankohtaista

Artikkelit

Tampereen Ratikka on Suomen modernein joukkoliikenneväline, jonka kyytiin pääset vuonna 2021. Tältä sivulta näet Ratikan kuulumiset - ensimmäisenä ja kootusti - ja aloitat matkan kohti Ratikka-aikaa jo nyt.

Millaista on elämä ratikkakaupungissa?

Ratikka muuttuu silmiemme edessä suunnitelmista tamperelaisten arjeksi. Alta löydät artikkeleita monesta näkökulmasta ja pääset seuraamaan Ratikan elämää niin somessa kuin mediassakin.

Puita ja puistokatuja, nurmirataa ja niittyjä

Raitiotie ei ole vain kiskoja, kalustoa ja tekniikkaa – ratikkareittien varrella rakentuu vihreä kaupunkiympäristö parhaan nykytietämyksen mukaisesti.

Monet Tampereen ratikkakaduista ovat perinteisesti olleet tärkeitä puistokatuja. Puut saivat tehdä tilaa rakennustöille, mutta tarkoituksena on alusta lähtien ollut katupuuston palauttaminen ja kaupungin vehreyden säilyttäminen, jopa lisääminen.

Raitiotien viherympäristö on hyvissä käsissä, sillä katupuiden puolta on pitämässä ympäristösuunnittelija Jyrki Lehtimäki – mies joka todella tykkää puista ja haluaa, että ne pääsevät kukoistamaan myös kaupungissa. Se ei aina ole itsestään selvää, sillä vaikka maan päällä vihertää, pinnan alla asiat voivat sujua kehnommin.

– Pahimmillaan katupuut suorastaan kituvat huonon kasvualustan takia. Ratikkareitin varrella saamme uusittua puut ja rakennettua niille nykytiedon mukaisesti parhaan mahdollisen kasvualustan, Lehtimäki sanoo.

Ympäristösuunnittelija Jyrki Lehtimäki
Ympäristösuunnittelija Jyrki Lehtimäki kohtaa balkaninhevoskastanjan. ”Olen viettänyt aikaa puissa ja puiden ympärillä ihan lapsuudesta asti.”

Ratikan rakennustyöt tuovat kaduille, sekä maan päälle että alle, runsaati uutta tekniikkaa ja rakenteita. Tilaa on paikoin niukasti, joten hyvien kasvuolojen järjestäminen puille vaatii mietintää ja suoranaista innovointia.

Hyvinvointi lähtee juurista

Kaupunkialueen puille on ratikkatöiden ohessa rakennettu ns. kantava kasvualusta. Se ei tiivisty liikenteen tärinästä ja kastelu ja ilmastus on järjestetty, jotta juuristo voisi hyvin.

– Esimerkiksi Hämeenkadun lehmusrivillä on puulta puulle ulottuva yhtenäinen kasvualusta, jossa juuret pystyvät levittäytymään kadun pituussuunnassa ja puut siis kohtaavat toisensa myös maan alla, Lehtimäki kuvailee.

Puistolehmus on puukujanteiden perinteinen laji, joka on haluttu säilyttää Tampereen keskustassa jo kulttuurihistoriallisista syistä. Lisäksi se kestää hyvin kaupunkiympäristön oloja, kuivuutta ja kylmyyttä, ja korjaa kaupunkipuuta väistämättä kohtaavat kolhut kasvamalla kuorensa uudelleen kiinni.

– Meillä on silti ratikkareitin varrella käytössä toistakymmentä puulajia. On vuorijalavaa, vaahteraa, erilaisia pihlajia, lehtikuusia ja serbiankuusia… Paikoin on myös vähemmän käytettyjä lajeja, kuten lehtosaarni, katsura ja hemlokki, Lehtimäki kertoo.

Lehtimäki arvioi, että uusilla puilla menee pari vuotta ihmetellessä, mutta sen jälkeen alkaa reipas kasvu. Kymmenen vuoden kuluttua puistokadut ovat jo mallillaan.

– Minun mielestäni varsinkin Hämeenkadusta on tulossa yksi Suomen hienoimpia kävely- ja joukkoliikennekatuja, Lehtimäki toteaa.

Uudet lehmukset ja Nysse Hämeenkadulla
Tästä alkaa Hämeenkadun uusi vihertyminen.

Ympäristö kuntoon

Nurmirata on yksi keino lisätä viherpintaa raitiotielle. Vaikka nurmiradalla ei liikenteen takia ole syytä oleskella eikä pelailla palloa, se tuo kaupunkikuvaan vehreyttä, pidättää hulevesiä, vaimentaa melua ja sitoo pölyä.

Raitiontien tekniikka vaati lyhyen nurmen, Suomen säät taas äärioloihin suunnitellut rakenteet ja kasvualustat. Kokeilujen perusteella vaikuttaa siltä, että ratikkanurmi saadaan pärjäämään hyvin Tampereenkin korkeudella. Nähtäväksi jää, millaista lajistoa reitille kotiutuu – kaikki mikä vihertää ja kestää matalaksi leikkaamista on Lehtimäen mukaan tervetullutta.

Nurmiradalle on kaipailtu myös niittyjä, mutta ratikan teknisten vaatimusten takia se ei ole mahdollista. Sen sijaan niittyalueita tehdään raitiotien viereen esimerkiksi Hervannan valtaväylän varrella. Luvassa on siis niittämällä hoidettavia monilajisia kukkivia kasvustoja, joissa perhoset ja pörriäiset viihtyvät.

– Niityt ovat muun muassa juuri hyönteisten kannalta tärkeitä luontotyyppejä, joista meidän täytyy tässä rakennustöiden yhteydessä pitää huolta, Lehtimäki toteaa.

Tekeillä ei Lehtimäen mukaan olekaan vain raitiotie, vaan samalla hoidetaan ympäristö kuntoon: korjataan sitä, mihin on kajottu ja korvataan aiheutettuja haittoja, järjestetään esimerkiksi liito-oravalle kulkureittejä istutuksilla ja hyppytolpilla.

– Puhutaan luontokompensaatiosta, eli jos yhdyskunnan rakentaminen väistämättä vaatii kajoamaan luontoarvoon, kompensoidaan se jossain muualla. Alkuperäinen luonto on tietysti aina paras, Lehtimäki sanoo.