Tervetuloa matkalle Ratikka-aikaan

Ajankohtaista

Artikkelit

Lajinsa ensimmäinen

Tampereen Ratikka on Suomen modernein joukkoliikenneväline, jonka kyytiin pääset vuonna 2021. Tältä sivulta näet Ratikan kuulumiset - ensimmäisenä ja kootusti - ja aloitat matkan kohti Ratikka-aikaa jo nyt.

Millaista on elämä ratikkakaupungissa?

Ratikka muuttuu silmiemme edessä suunnitelmista tamperelaisten arjeksi. Alta löydät artikkeleita monesta näkökulmasta ja pääset seuraamaan Ratikan elämää niin somessa kuin mediassakin.

Raitiotie tiivistää Tamperetta ja luo pitovoimaa

Raitiotie on investointi joukkoliikenteen sujuvuuteen. Se näkyy radan vaikutusalueella myös täydennysrakentamisen vilkastumisena sekä maan ja kiinteistöjen arvonnousuna. Tulevina vuosikymmeninä yhä useampi tamperelainen asuu joukkoliikenneyhteyksien varrella.

Uusi Hämeenkatu muotoutuu raitiotietöiden myötä
Uusi Hämeenkatu muotoutuu raitiotietöiden myötä. Kuva: Laura Vanzo, Visit Tampere

Tampere on tutkitusti Suomen vetovoimaisin kaupunki. Joka kolmas suomalainen voisi Taloustutkimuksen kyselyn mukaan muuttaa Tampereelle – ja moni sen tekeekin. Kaupungin väkiluku kasvaa noin 3000 hengellä vuodessa.

Täydennysrakentaminen on tehokas keino tuottaa asuntoja tamperelaisten kasvavalle joukolle, ja erityisesti kaupunki täydentyy juuri raitiotien varrella. Tämä tukee myös kaupungin hiilineutraaliustavoitetta.

– Täydennysrakentamisessa pystymme hyödyntämään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta sen sijaan, että avaisimme rakentamiselle kokonaan uusia alueita, tyypillisesti metsämaita, toteaa maankäyttöpäällikkö Heli Toukoniemi Tampereen kaupungilta.

Asuntoja, palveluja, työpaikkoja

Raitiotien varrelle rakennetaan tyypillisesti kerrostaloja. Tavoitteena ovat ns. sekoittuneet alueet eli se, että samalla alueella on eri kokoisia omistus- ja vuokra-asuntoja sekä muitakin hallintamuotoja. Lisäksi varmistetaan, että uusille asukkaille on lähipalveluja, puistoja ja virkistysalueita.

Kaleva on hyvä esimerkki siitä, miten Tampereen Ratikka vaikuttaa kaupungin rakenteeseen. Vaikka alue on melko lähellä ydinkeskustaa, siellä on edelleen ollut tilaa tiivistämiselle. Esimerkiksi vanhoja teollisuuskaavamääräyksellä olleita tontteja on muutettu asuinkortteleiksi.

Raitiotie Sammonkadulla ja Teiskontiellä
Kalevassa Sammonkadun ja Teiskontien raitiotien rakentamistyöt valmistuivat suunniteltua nopeammin. Kuva: Pasi Tiitola, Raitiotieallianssi

– Kaleva täydentyy ja tehottomalla käytöllä ollutta tonttimaata otetaan asumisen piiriin. Asukkaat tarvitsevat palveluja ja työpaikkoja, ja näistä se kaupunkirakenteen yhtälö sitten syntyy, Toukoniemi sanoo.

Tampereen Ratikka mahdollistaa kaupungin kasvua ja kehitystä monin tavoin. Se yhdistää kodit, koulut, työpaikat ja palvelut. Tampereen suurimmat työpaikka-alueet ovat keskusta ja Kauppi, joten raitiotien ensimmäinen vaihe palvelee työssäkäyntiä jo tuntuvasti.

Uusia työpaikkoja syntyy luontevasti raiteiden läheisyyteen, sillä Toukoniemen mukaan esimerkiksi toimistorakentajat arvostavat – paitsi sijaintia keskustassa tai yliopiston toimipisteiden lähellä – myös joukkoliikennettä. Investoijalle raiteet ovat mieluisa vaihtoehto muun muassa siksi, että siinä missä linja-autoreitti saattaa muuttua, raiteet ja niiden liikenne pysyvät varmasti paikallaan.

Näin Tampere täydentyy

Täydennysrakentaminen näkyy raitiotien koko mitalla. Hervantaa on aikanaan rakennettu sillä ajatuksella, että autoistuminen lisääntyy ja pysäköinnille pitää varata reilusti tilaa. Kehityksen suunta on kuitenkin kääntynyt, ja Tampereen Ratikka lisää joukkoliikenteen osuutta entisestään. Niinpä Hervannassa on nyt mahdollista hyödyntää parkkipaikkavarauksia täydennysrakentamisessa.

Näsijärven rannalla Santalahti rakentuu kovaa vauhtia. Liikkumisen suhteen alueella lasketaan sen varaan, että raitiotie ulottuu tulevaisuudessa sinnekin. Samoin Hiedanrannan rakentaminen kunnianhimoisine kestävyystavoitteineen edellyttää raitiotietä. Tulevaisuuden Hiedanrannassa on koteja 25 000 asukkaalle ja 10 000 työpaikkaa.

Tampereen keskustassa täydennysrakentaminen ei välttämättä johdu raitiotiestä, mutta uusi ja tehokas kulkuväline palvelee tietysti keskustankin kasvua. Samalla se laajentaa Tampereen keskustaksi miellettävää aluetta ja nostaa asuntojen arvoa nykyisen ydinkeskustan ulkopuolella.

– Ratikka on koko Tampereen seudun kehityshanke, joka lisää sitä paljon puhuttua pitovoimaa ja luo Tampereesta positiivista kuvaa. Pitovoimaa tarvitaan, jotta esimerkiksi kaupungissa valmistuvat opiskelijat haluavat jäädä tänne myös töihin, huomauttaa Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö.

Suunnittelua pitkälle tulevaisuuteen

Tampereen kaupungin maankäytön suunnittelussa katsellaan kaupungin kehitystä pitkällä aikavälillä, kymmeniä vuosia eteenpäin. Tampereen Ratikan ensimmäinen vaihe on ratkaisu kiireellisimpiin ongelmiin, kun se tuo lisää kapasiteettia keskustan, Hervannan ja Kaupin väliseen joukkoliikenteeseen ja parantaa palvelutasoa.

– Palvelutaso syntyy laadukkaasta kalustosta ja infrasta sekä luotettavasta ja tiheästä vuorovälistä. Liikenne alkaa aikaisin ja loppuu myöhään, joten se palvelee niin perusarkea kuin vapaa-aikaakin, Sirviö sanoo.

Raitiotien toisen vaiheen toteutuksesta on tarkoitus päästä päättämään vuonna 2020, ja uusimpana suunnittelupöytiin on tuotu seuturatikka eli raitiotien mahdollinen laajentaminen Tampereelta Pirkkalan, Kangasalan tai Ylöjärven suuntiin. Työssä määritellään aluevaraukset, joilla Tampereen raitiotiejärjestelmän laajentaminen on tulevaisuudessa mahdollista, mikäli niin halutaan.