Tervetuloa matkalle Ratikka-aikaan

Ajankohtaista

Artikkelit

Tampereen Ratikka on Suomen modernein joukkoliikenneväline, jonka kyytiin pääset vuonna 2021. Tältä sivulta näet Ratikan kuulumiset - ensimmäisenä ja kootusti - ja aloitat matkan kohti Ratikka-aikaa jo nyt.

Millaista on elämä ratikkakaupungissa?

Ratikka muuttuu silmiemme edessä suunnitelmista tamperelaisten arjeksi. Alta löydät artikkeleita monesta näkökulmasta ja pääset seuraamaan Ratikan elämää niin somessa kuin mediassakin.

Ratikan ammatteja: huoltoasentaja tuntee vaunun tekniikan läpikotaisin

Ensimmäiset ratikka-asentajat rekrytoidaan Tampereelle keväällä. Tarjolla on monipuolista työtä Ratikan tekniikasta innostuneille ja opinhaluisille ihmisille.

Tuomo Lehtola ja Markus Laine Škoda Transtechilta Tampereen raitiovaunuvarikolla
Hervannan varikko alkaa valmistua ja tarjoaa pian erinomaisen työympäristön Tampereen Ratikan huollolle, toteavat Tuomo Lehtola ja Markus Laine Škoda Transtechilta. (Kuvat ja haastattelut syyskuulta 2019.)

Tampereen Ratikan huoltoasentaja ei epäröi tarttua työhön, oli kyse sitten huoltotoimista kädet kyynärpäitä myöten rasvassa tai diagnostiikan näpyttelystä näppäimistön äärellä – molempia on luvassa. Nykyaikainen ratikka on toisaalta liikkuva tietokone, toisaalta raskas kiskoilla kulkeva kulkuneuvo.

– Monipuolisuus on ehdottomasti tämän homman suola, toteaa tekninen asiantuntija Tuomo Lehtola Škoda Transtechilta, kokenut huoltoasentaja itsekin.

Tampereen Ratikan huollosta vastaava Škoda Transtech rekrytoi kevään 2020 aikana huoltotöihin 10–15 henkeä. Hakijoilta toivotaan työhön sopivaa tekniikan alan ammattikoulutusta tai työkokemusta mekaanisista ja sähköteknisistä tehtävistä. Sähköalan ammattilaisille on ratikassa paljon tekemistä, mutta kaikilla asentajilla ei tarvitse olla sähköalan pätevyyttä, sillä huolto on ryhmätyötä.

– Valmiita osaajia Tampereen ratikka-asentajan työhön ei ole, joten kaikki aloittavat oppimalla uutta: tämänhetkisen suunnitelman mukaan ensin Helsingissä ratikan huoltotöissä ja sitten Otanmäessä sarjavaunujen tuotannossa, sanoo kehityspäällikkö Markus Laine Škoda Transtechilta.

Koulutuspakettia muokataan vielä, ja tavoitteena on, että Tampereen Ratikan ensimmäinen huoltoasentajien ryhmä saa kattavan näkemyksen sekä käytännön työstä että tamperelaisen vaunun tekniikasta. Mukaan tarvitaan monipuolista osaamista, erilaisia vahvuuksia ja keskenään hyvin toimeen tuleva porukka.

– Ratikan huoltaminen on tiimityötä, ja siinä on hyvä että ihmiset katselevat asioita vähän eri kanteilta ja pystyvät tukemaan toinen toistaan tiimissä, Lehtola sanoo.

Vastuuta, vuorotöitä, onnistumisen iloa

Ratikan huolto tehdään vuorotyönä. Vaunut ovat yöllä muutaman tunnin varikolla, ja huolto käyttää sen ajan hyödyksi. Tällöin korjataan pikkuviat, täytellään nesteet ja hiekat* sekä hoidetaan muut päivittäiseen huoltoon kuuluvat toimet. Yöaikana tehdään myös lyhyitä määräaikaishuoltoja, jotta vaunuja ei niiden takia tarvitse pitää pois liikenteestä.

Työ voi olla ajoittain kiireistä ja vaatii tekijältään järjestelykykyä: jos vaunussa on tehtävänä yksi isompi homma ja viisi pientä, mihin kannattaa tarttua ensimmäisenä?

– Parasta työssä on se, kun saa jonkin haastavamman vian hoidettua ja vaunun liikkeelle. Asentajan vastuulla on huolehtia, että vaunu täyttää tiukat liikennekelpoisuuskriteerit, ja se on tietysti iso vastuu, Lehtola kertoo.

Tehokkainta huoltoa on kuitenkin ennakoiva huolto, ja siihen pyritään Tampereen Ratikassakin. Säännöllisten tarkastusten lisäksi huollon apuna on nopeasti kehittyvä diagnostiikka, joka auttaa paikallistamaan vaunujen vikoja jo ennen kuin ne ehtivät tuottaa ongelmia.

– Vaunusta saadaan antureiden ja sensoreiden avulla tilannetietoa joka hetki, ja tätä big dataa käsittelemällä on mahdollista havaita vikoja ennakoivasti, Laine toteaa.

Hervantaan rakentuu nykyaikainen varikko

Tampereen Ratikka huolletaan uudella Hervannan varikolla, jonne on suunniteltu huoltotöitä hyvin palvelevat tilat. Päivittäishuoltoa varten on varikolla oma raiteensa, ja hallin päähän tulee pesukone, jonka läpi vaunu tarvittaessa ajetaan. Vaunun sisätilojen siivous menee todennäköisesti alan yritykselle.

Määräaikaishuolloille on varikolla omat raiteensa, ja varsinaisia vikakorjauksia tehdään tarpeen mukaan. Mikäli huolto vaatii vaunun katolla tai alustassa työskentelyä, hallissa on kumpaakin varten sopiva työtila.

– Olemme olleet mukana suunnittelemassa ja kehittämässä varikkoa, jotta siitä tulee huoltoa varten turvallinen ja nykyaikaisten vaatimusten mukainen työympäristö, Laine sanoo.

Tampereen omat osaajat

Hervannan varikon pitkissä halleissa käynnistetään Suomen oloissa aivan uudenlaista toimintaa – vaikka oppia otetaan Helsingin ratikasta, tamperelainen ratkaisu on kuitenkin omanlaisensa ja siksi sen kunnossapitoon kasvatetaan omat osaajansa. Niinpä tehtäviin rekrytoidaan opinhaluista väkeä.

– Siinä menee useampi vuosi, että työhön pääsee oikein kunnolla sisään. Huippuammattilaiseksi voi tulla ehkä kymmenessä vuodessa, Lehtola arvioi.

Tampereen Ratikka tarjoaa mahdollisuuden edetä uralla esimerkiksi työnjohto- tai asiantuntijatehtäviin – tai viihtyä asentajan tehtävissä pitkään. Vaunun käyttöikä on nelisenkymmentä vuotta, hyvällä huollolla pidempäänkin, ja Tampereen Ratikka saa lisäkilometrejä ja -vaunuja tulevaisuudessa.

— —

*Mikä ihmeen hiekka? Vaunussa on liukkaan kelin varalta hiekkasäiliö, josta se voi tarvittaessa työntää hiekkaa suoraan pyörän ja kiskon väliin. Etenkin lehtikelillä lisäkitka on tarpeen, jotta matka voi jatkua.

 

Lue myös:

Ratikan ammatteja: liikenteenohjaajalla on kokonaisuus hallussa >