Miksei Ratikka jouda huviajelulle?
Tampereen Ratikka on alkanut olla tuttu näky kaupungilla, ja moni haluaisi jo kyytiin – tai ainakin vaunun tiettyyn aikaan ja paikkaan valokuvattavaksi. Koe- ja opetusajot ovat kuitenkin sen verran vaativa kokonaisuus, että Ratikka ei jouda huviajeluille. Kun vaunu kulkee radalla, taustalla on aina tarkka suunnitelma ja monen ihmisen työpanos.
Koe- ja koulutusajot ovat hyvin aikataulutettu ja resursoitu kokonaisuus, jolla on selvä tavoite – täsmällisesti ja sujuvasti liikennöivä Tampereen Ratikka. Tekemistä riittää, sillä testattavana on täysin uusi raitiotiejärjestelmä uusine vaunuineen, koulutettavana kymmeniä uusia ammattilaisia. Kaupunkiympäristö tuo sekin omat muuttujansa kuvioon; on monenlaista muuta liikennettä, keliolosuhteita ja lopulta matkustajiakin.
Alkuun testaaminen painottui siihen, miten rata ja vaunut toimivat. Sittemmin on siirrytty selvittämään, miten Ratikka toimii matkustajaliikenteessä. Esimerkiksi aikataulut pitää säätää sellaisiksi, että Ratikka todella pystyy kulkemaan täsmällisesti heti varsinaisen liikennöinnin ensimmäisestä päivästä lähtien. Se taas onnistuu vain kokeilemalla, tekemällä muutoksia ja kokeilemalla riittävän monta kertaa uudelleen.
Moni vaunu liikkuu kaupungilla opetusajossa. Tampereen Ratikka tarvitsee varsinaisen liikenteen alkaessa yhteensä 65 kuljettajaa, ja jokaisella pitää olla silloin takanaan riittävä määrä ajotunteja. Opetusajo saattaa kuulostaa hyvältä saumalta päästä hetkeksi Ratikan kyytiin, mutta käytännössä se ei ole mahdollista.
– Opetusajossa olevilla kuljettajilla ei ole oikeutta kuljettaa matkustajia. Heidän pitää myös saada kerätä rauhassa kokemusta ja ajovarmuutta, tiivistää koeajokoordinaattori Niina Uolamo Tampereen Raitiotie Oy:stä.
Liikenteessä olevien vaunujen ja kuljettajien määrä kasvaa, kun mennään kohti kaupallisen liikenteen aloitusta elokuussa 2021. Siinä missä alkuun tehtiin testejä ja hoidettiin ajo-opetusta yhdellä ja kahdella vaunulla, nyt päästään jo keräämään kokemusta siitä, että radalla liikkuu useampia vaunuja.
– Resurssit on suunniteltu niin, että yhtään vaunua ei seiso varikolla turhaan, vaan kaikki ovat käytössä eli opetus- ja koeajoissa tai muissa testeissä koko työpäivän ajan, Uolamo kertoo.
Mitä testipäivän aikana tapahtuu?
Jokaista koeajoa varten pitää olla viimeistään kaksi viikkoa aikaisemmin valmiina sekä testi- että ajosuunnitelma. Suunnitelmat sovitellaan yhteen muiden testien ja opetusajojen kanssa, jotta kaikki saavat tarvitsemansa tilan, ajan ja tekijät, mutta eivät ole toinen toistensa tiellä tai aiheuta vaaratilanteita.
Varsinaisen testipäivän aamu alkaa aloituspalaverilla, jossa käydään päivän suunnitelmat yksityiskohtaisesti läpi: kuka ajaa, missä ja kuka antaa luvan ajaa. Turvallisuus on työn lähtökohta, joten jokaisella ajolla on ainakin yleinen turvallisuusvastaava – ja yleensä useampikin henkilö tarkkailemassa tiettyjen osa-alueiden toimivuutta.
Suunnitellut testit suoritetaan ja sen jälkeen pidetään lopetuspalaveri, jossa käydään tuloksia läpi. Onnistuiko se mitä tavoiteltiin, millaisia havaintoja tehtiin, miten asiat hoidetaan eteenpäin ja kuka siitä vastaa?
Jos siis koeajossa esimerkiksi havaitaan liikennevalo, joka syttyy liian aikaisin ja varaa risteyksen raitiovaunulle jo ennen kuin se on saapunut näkyviin, tarvitaan toimenpiteitä. Havainnosta menee tieto Tampereen kaupungille, joka hoitaa tarvittavan muutoksen, kuittaa sen ja Ratikan liikennöintiin osallistuvat saavat asian tiedokseen. Samalla tavalla käydään läpi esimerkiksi Ratikan omat opastimet koko radan pituudelta. Näin varmistetaan, että jokainen opastin on juuri sillä kohdalla, josta kuljettaja sen parhaiten havaitsee.
– Erilaisia hienosäätöjä on menossa varmasti sadoittain. Kyse ei ole siitä, etteikö rataa voisi ajaa tekemättä niitä. Hienosäätämällä radasta tulee kuitenkin vielä toimivampi, Uolamo kertoo.
Ratikka ei ehdi seisoskella
Kun vaunu lähtee varikolta koeajoon, on tarvittu helposti jopa parinkymmenen ihmisen työpanosta: suunnittelua ja ajojen yhteensovitusta, vaunun kunnossapitoa, liikenteenohjausta, turvallisuuden varmistamista ja havaintojen tekoa – sekä tietysti kuljettaja.
Raiteilla pitää liikkua suunnitelmallisesti, ja se tarkoittaa että minkäänlaisia ex tempore -pysähdyksiä tai ajeluita ei voi tehdä. Mitä useampia vaunuja radalla liikkuu, sitä tärkeämpää on että ne kaikki pysyvät liikkeellä suunnitelman mukaan. Jos yksi vaunu jää seisoskelemaan kesken matkan, tulee pian stoppi toisillekin samoilla kiskoilla liikkuville.
– Ratikkabongareita ilahduttanee se, että vaunuja liikkuu enenevässä määrin ja niitä on jo kohtuullisen helppo bongailla arkipäivisin noin kello 8:n ja 16:n välisenä aikana, Uolamo sanoo.
Kunhan koronatilanne helpottaa, luvassa on lisää makupaloja Ratikan ystäville. Avoin koeliikenne alkaa mahdollisuuksien mukaan huhtikuussa, ja sen aikana liikennettä avataan vähitellen suurelle yleisölle. Matkalippu tarvitaan!
Pandemian takia järjestämistään odottaa vielä myös Hervannan varikon avoimien ovien tapahtuma. Sinne kutsutaan aikanaan kaikki Ratikasta kiinnostuneet tutustumaan tarkemmin Tampereen Ratikan toimintaan, vaunuun ja varikkoon.
Lue myös:
Testimatkustajat varmistavat, että Ratikan kyyti on sujuvaa >
Yhdessä tekeminen valmistaa liikenteenohjaajat vastuulliseen työhönsä >